Vilkkaan mimmit koodaa - Jaana, Taika ja Pieta

Hyvää ja tasa-arvoista naistenpäivää - ihan kaikille!

Vilkkaan naisilla on selkeä näkemys naisten edustuksellisuuden tärkeydestä teknologian aloilla.

“Puolet ihmisistä on naisia, ilman naisia jäisi puolet ihmiskunnasta ilman edustusta teknologia-alalla”, Taika linjaa.

Pieta jakaa näkemyksen: “Nykymaailma pyörii teknologian ympärillä ja tarvitaan paljon monipuolisempi ja -muotoisempi näkemys siihen, miten asioita ratkaistaan ja kenelle niitä toteutetaan. Tätä ei voi jättää vain yhden sukupuolen harteille.”

Vilkkaalla on töissä naisia monissa eri rooleissa, niin kaupallisissa kuin teknisissäkin tehtävissä. Tässä artikkelissa Vilkkaan koodaavat naiset avaavat ajatuksiaan koodaamisesta, opiskelu- ja  työuristaan sekä näkemyksistään naisista tekniikan parissa.

Jaana toimii Vilkkaalla vanhempana ohjelmistosuunnittelijana. Jaana on ollut talossa jo pitkään, vuodesta 2007 ja nauttii koodaamisesta. “Koodaaminen on mielenkiintoista puuhaa ja siinä oppii jatkuvasti uutta. Koodaaminen on ongelmanratkaisua: miten jonkin asian saa toimimaan”, kiteyttää Jaana työtään.

Taika on opiskellut yliopistossa käytettävyyttä, mutta tie koodaamisen pariin on ollut pidempi ja mutkikkaampi: “Lukioikäisenä äitini ehdotti opintoja tietotekniikan parissa, mutta kokeiltuani kahtakin eri teknillistä yliopistoa, totesin olleeni muita opiskelijoita jäljessä. Ylivoimaisesti valtaosa kanssaopiskelijoista oli miehiä.”

Koodamisen pariin Taika palasi työelämässä vietettyjen 10 vuoden jälkeen, kun Mimmit Koodaa -tapahtumassa Taika sai ahaa-elämyksen, että koodaaminen on sittenkin mahdollista myös hänelle. “Aloitin itseopiskelulla ja lopulta pääsin TE-keskuksen ja Tampereen yliopiston kurssille, jossa tavoitteena oli päivittää omaa osaamista. Osaamisellani avautuivat ovet Vilkkaalle”, Taika kertoo.

Jaanalle koodaaminen on ollut niin luonnollinen valinta, ettei hän muita vaihtoehtoja ole juuri miettinyt: “Jos en koodaisi, tekisin ehkä jotain matematiikkaan liittyvää. Aikoinaan tein opintoihin liittyvän valinnan juuri matematiikan ja tietotekniikan välillä. Tietotekniikka voitti ja sitä kautta löysin koodaamisen, mutta matematiikka kulki opinnoissani koko ajan mukana.”

Kiehtova koodi

Kädenjäljen näkyminen, ongelmanratkaisu ja loputtomat kehittymisen mahdollisuudet ovat asioita, joita Vilkkaan koodarinaiset nostavat esiin.

Pieta, Vilkkaan pääsuunnittelija, tiivistää asian: “Koodi on mielestäni luova väline, jolla voidaan rakentaa ja muovata visuaalisia kokonaisuuksia, jotka ovat kaiken lisäksi interaktiivisia. Koodatessa on helppo päästä flow-tilaan. Koodin asettamien rajoitteiden kiertäminen on myös koukuttavaa.”

Pieta haaveili kuvaamataidon opettajan urasta, eikä välittänyt matematiikasta tuon taivaallista: “Klikkasin vahingossa kesäkurssivalikosta CSS:n perusteiden sijasta C++ perusteet. Koulussa keskityin sen jälkeen verkkosivujen koodaamiseen ja pelien rakentamiseen. Pääsin toteuttamaan myös Ilosaarirockille mobiiliapplikaation.”

Ajatukset tulevasta vaihtoivat suuntaa kun koodista löytyi loogisuus ja järjestelmällisyys: “Uravalintani tuntuu nyt omalta ja oikealta, kun siinä yhdistyy visuaalinen luovuus ja koodin loogisuus. Grafiikan tuottamiselle on hyvä olla loogisempaa vastapainoa.”

Vilkkaan pääsuunnittelijana Pieta suunnittelee ja toteuttaa verkkokauppoja Vilkkaan eri alustoille. Asiakkaiden kanssa Pieta tekee brändityötä ja kehittää erilaisia työkaluja projektitiimin käyttöön. “On palkitsevaa koodata itse suunnittelemansa leiska. On hienoa seurata myös miten esimerkiksi CSS on kehittynyt. Odotan innolla, miten virtuaalitodellisuus tullaan integroimaan suunnittelutyöhön ja miten se vaikuttaa esimerkiksi verkkokauppoihin”, pohtii Pieta alan kehitystä.

Jos en koodaisi, olisin barista! Perustaisin leipomon ja toimisin yrittäjänä. Sieltä saisi parasta hapanjuurileipää ja asiakkaille olisi paljon tilaa neuloa ja koodata kahvin ääressä. Tämän ajatuksen voimalla pääsee aina pahimmista kiirepäivistä yli, jos koodi tulee korvista ulos.

Naisena teknisessä maailmassa

Pieta, Taika ja Jaana ovat samaa mieltä siitä, että naisia soisi olevan kollegoina enemmänkin. “IT-alan työpaikat ovat aina näyttäytyneet minulle rentoina ja hyvinä paikkoina, joissa työntekijöitä arvostetaan. Koodausta tehdään lähes kaikissa yrityksissä tavalla tai toisella ja koodaamisen kokeileminen on nykyään myös suhteellisen helppoa erilaisten ilmaisten verkkokurssien ja koulutusten ansiosta”, Taika kertoo.

Jaana soisi yhteiskunnallisen kehityksen vaikuttavan asenteisiin siten, että teknologia-alaa ei pidetä vain miehille sopivana. Taika kehottaa miehiä osallistamaan naisia esimerkiksi kommunikaation kautta: “Miehet voisivat omalta osaltaan aloittaa myös naisten kanssa teknisiä keskusteluja, joita käyvät yleisesti muiden miesten kanssa. Voi käydä niin etteivät seurueen naiset tiedä yhtään mistä on kyse, mutta tässä voisi olla mahdollisuus kertoa asiasta ja osoittaa, että jatkossakin voi kysyä ilman pelkoa nolatuksi tulemisesta. Voisin kuvitella, että tämä auttaisi miehiäkin, aina ei tarvi teeskennellä tietävänsä kaikesta kaiken.”

“Toivon, että kouluissa ja jatko-opiskelupaikoissa kiinnitetään huomiota siihen, että tytöt ja naiset voivat edelleen olla epävarmoja tietokoneiden kanssa ja tarvitsevat jotain paikkaa, jossa voi rauhassa kysyä ilman pelkoa pilkkaamisesta, ohittamisesta tai tylyydestä. Lisäksi tarvitaan vertaistukea, esikuvia sekä puhtaasti tietoa, minkälaisia työtehtäviä teknologia-alalla on”, jatkaa Taika yhteiskunnallisen kehityksen suunnasta. 

Pieta mainitsee myös työn arvostuksen: “Naisten tekemä työ on yhtä arvokasta kuin muidenkin. Nuorilla on oltava mahdollisuuksia kokeilla ja tutkia erilaisia aloja monipuolisesti riippumatta sukupuolesta.” Miehiä Pieta kannustaa ensisijaisesti kuunteluun ja tiedostamiseen: “Lähipiirin rohkaiseminen ja unelmoinnin tukeminen on seuraava askel.”

Myös Pieta on törmännyt stereotyyppisiin asenteisiin ja vähättelyyn: “Naispuolisten kollegoiden urakehitys on myös ollut hyvin hidasta verrattuna miespuolisiin, vaikka taidoista ei ole puutetta. Palkka ei naisilla kasva samassa suhteessa ja saman palkan eteen täytyy tehdä enemmän töitä.” 

“Neljän vuoden jälkeen front-end koodarina ylenin Vilkkaan Head of Designiksi. Koen, että graafisen alan ymmärrys yhdistettynä koodiosaamiseen on ollut oma tavaramerkkini, jonka avulla olen päässyt nykytilanteeseen”, toteaa Pieta. Vilkkaalla sukupuoleen kohdistuvia ongelmia Pieta ei ole kohdannut ja kertoo Vilkkaan olleen hyvä paikka kasvaa ja kehittyä. Pieta iloitsee myös vuosien varrella tulleista naiskoodarikollegoista.

Saman näkemyksen jakavat Jaana ja Taika: “Vilkkaalla en ole kokenut haasteita liittyen sukupuoleeni, enemmänkin yleisesti juniorikoodarina en aina tiedä, keneltä saisin apua ongelmiin tai palautetta koodista, mutta toisaalta kaikesta olen selvinnyt ja samalla oppinut paljon. Tarkoitus olisi työn ohessa opiskella ns. full-stack koodariksi eli koodaisin frontin lisäksi myös piilossa tapahtuvia asioita. Se olisi aika iso askel urallani”, Taika summaa.

Esikuvia tarvitaan

Ehdin miettiä uravaihtoehtoja aika monta kertaa lääkäristä kirjanpitäjään ja data-analyytikkoon. Jos en koodaisi, olisin ehkä jonkinlainen kouluttaja. 

Esikuvia vastakkaisesta sukupuolesta tarvitaan kaikilla sukupuolijakautuneilla aloilla. Taika avaa haasteita, joita naiset voivat kohdata miesvaltaisilla aloilla ylipäänsä: “Kaikkiin miesvaltaisilla työpaikoilla työskenteleviin naisiin liittyen toivon vanhempainvapaauudistusta ja samalla muutosta asenteisiin, että isätkin voivat olla töistä pois pidempiä aikoja kerrallaan lasta hoitamassa. Tämä toivottavasti lisäisi isien hoivavastuuta myös vanhemmista lapsista, jolloin osa-aikatyön tekeminen tai työajan jälkeen tavoittamattomissa oleminen olisi tavallisempaa.”

Naisten näkyvyyden tärkeyttä Vilkkaan koodarinaiset korostavat myös. “Minulla ei olisi tätä uraa ilman Mimmit koodaa -tapahtumaa ja Vilkkaalle töihin pääsemistä”, toteaa Taika. 

“Yleisesti haasteena on koodaavien ja erityisesti alaa vaihtaneiden naisten esikuvien puute, koska ainakin itselläni eli sitkeästi kuva koodarista sellaisena erityisyksilönä, joka on aloittanut ala-asteella kokoamalla omat tietokoneensa ja koodaa jatkuvasti myös vapaa-ajallaan. Itselläni, ja uskoisin, että monilla muillakin naisilla, on sellainen tahto ja toive olla täydellinen siinä, mitä ikinä aikookin tehdä. Varhaisimmat kokemukseni tietokoneiden kanssa olivat negatiivisia. Pelko epäonnistumisesta estää naisia tulemasta teknisille aloille ellei satu olemaan itse teknisestä perheestä. Lisäksi se ettei alaa yleensäkään tunneta tai ole mitään omaa tarttumapintaa, on yksi haaste”, kokoaa Taika.

Pieta kertoo suurimpien vaikuttajien IT-alalla olleen opiskelu- ja työkaverit, joiden kanssa on saanut tehdä hommia: “Muiden innostus tarttuu ja mentoreita on mahtunut matkalle monia. Viihdyn työporukassa ja sillä on iso vaikutus jaksamiseen.”

Taika puolestaan nimeää monia naisia, jotka näkevät vaivaa ollakseen aktiivisia toimijoita erilaisissa kanavissa ja auttavat muita naisia it-alalle: “Voisin mainita ainakin Koodikahvit-podcastin perustajat Anniinan ja Pauliinan, koodarikuiskaaja Elisa Heikuran ja Mimmit koodaa -perustajiin kuuluvan Milja Köpsin.”

Koodilla haasteiden kimppuun

Lopuksi mietitään mitä kaikkea koodin avulla voisikaan ratkaista. Jaana pohtii, että mikäli hän voisi koodata mitä vain niin “ihmisenä, jolle kokkaaminen on pakollinen paha, voisin aloittaa koodilla, joka muuttaisi jääkaapin sisällön valmiiksi ruuaksi.”

Taika haluaisi tehdä ohjelmiston, joka paljastaisi kaikenlaisia verkossa tapahtuvia rikoksia, kuten huijauksia, huume- ja ihmiskauppaa. Pieta puolestaan vahvistaisi koodin avulla ihmisten luontosuhdetta ja omavaraisuutta: “Koodaisin kaupunkiympäristöön soveltuvia kasvihuoneita, jotka kierrättäisivät sadevettä ja saisivat energiansa kerrostalon katolla olevista aurinkopaneeleista. Parvekkeilla voisi silloin kasvattaa tehokkaammin osan omasta ruuasta ja kasvukausi olisi pidempi.”